Liikennejärjestelmä 2.0
Nykyaikainen liikennejärjestelmä rakentuu perinteisestä liikenneinfrastruktuurista, tieto- ja energiaverkoista, älyliikenteen teknologioista ja palveluista, moninaisista tietovarannoista ja -palveluista sekä varsinaisista liikkumis-ja kuljetuspalveluista. Älykkäästä liikennejärjestelmästä voidaan puhua, kun järjestelmän kaikki osat voidaan kytkeä käyttäjälähtöisten palvelujen toteuttamiseen reaaliaikaisen ja paikkasidonnaisen digitaalisen tiedon ja luotettavan tiedonsiirron avulla.
Älyliikenne mahdollistaa personoitujen palvelujen kehittymisen sekä kapasiteetin tehokkaan jakamisen. Uudet innovaatiot tekevät liikkumisesta kestävämpää, turvallisempaa, mukavampaa ja taloudellisempaa. Reaaliaikaiseen liikennejärjestelmään siirtyminen tekee ajoneuvoista pyörillä kulkevia päätelaitteita, jotka ovat yhteydessä muuhun järjestelmään. Liikenteen ohjaus on ennakoivaa ja ajan tasaista. Liikennevälineet kytkeytyvät osaksi tieto- ja energiaverkkoja.
Suomalaiset toimijat ovat edelläkävijöitä monella älykkään liikenteen saralla, kuten liikenteessä palveluna, sähköisessä lataamisessa, automaattisen liikenteen ratkaisuissa sekä älykkäässä latausinfrassa.
Liikenne palveluna, Mobility as a Service eli MaaS, on Suomessa kehitetty liikkumisen konsepti, joka on levinnyt ympäri maailmaa. MaaS tarkoittaa kokonaisuutta, jossa käyttäjä saa kaikki liikkumistarpeensa täytettyä helposti yhden käyttöliittymän kautta. Konsepti yhdistää tarjolla olevat eri liikkumismuodot joukkoliikenteen ollessa sen selkärankana. Se tarjoaa myös ajantasaisen reitti- ja matkainformaation sekä matkan varauksen ja maksamisen. Käyttäjä saa koko liikenteen palvelutarjoaman helposti ja vaivattomasti sekä kattavammat liikkumisen palvelut.
Hyödyllisiä linkkejä:
Intelligent Transport ja ITS International -sivustoilta löydät kattavasti tietoa älykkään liikenteen kehityksestä maailmalla.
MaaS Alliancen sivuilta löydät kattavasti tietoa kansainvälisen PPP-verkoston työstä MaaSin edistämiseksi.
Puhdasta kasvua
Liikenne on kytköksissä yhteiskunnan yleiseen muutokseen. Globaalit megatrendit ja digitalisaation mahdollistamat uudet teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot ohjaavat kehitystä ja näyttäytyvät ihmisten arjessa uusina käyttäjälähtöisinä tuotteina ja palveluina. Automaatiota ja sähköistyminen lisääntyvät kaikissa liikennemuodoissa ja alan kehityksen, liikkumispalveluiden ja innovaatioiden investoinnit kasvavat jatkuvasti.
Käynnissä on globaali kilpajuoksu tulevaisuuden markkinajohtajuudesta. Liikennealan murros tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet. Liikennemarkkinan globaaliksi kooksi on arvioitu 6 400 miljoonaa euroa.
Kytkeytyvä, automaattinen, sähköistyvä ja palveluistuva liikennejärjestelmä muuttaa kokonaan tapamme liikkua ja kuljettaa.
Liikenneala on Suomessa merkittävä työllistäjä ja elinvoimaisuuden varmistaja. Suomessa on liikennealalla ja sitä tukevilla toimialoilla on arviolta jo noin 55 000 yritystä, jotka työllistävät 320 000 henkilöä. Markkinoilla toimivien yritysten liikevaihto on yli 70 miljardia euroa. Suomalaiset yritykset ovat jo aktiivisesti mukana kansainvälisillä markkinoilla ja alan startup-yritykset on noteerattu kansainvälisten investoijien keskuudessa.
Vahva osaamispohja erityisesti mobiili- ja verkkopalveluissa sekä uusia palveluita ja automatisaatiota mahdollistava lainsäädäntö tukevat Suomen mahdollisuuksia digitaalisessa liikenteessä. Kun hyödynnämme suomalaista osaamista, saavutamme liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, varmistamme kaupunkien kehittymisen ja maaseudun elinvoimaisuuden sekä lisäämme työpaikkoja ja vientiä.
Logistiikan digitalisaatio tuo merkittäviä hyötyjä yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Suomalainen teollisuus hyötyy liikenteen digimurroksesta tehostumalla ja logistiikkakustannusten pienenemisellä. Tehostamispotentiaalin on arvioitu olevan 10–30 %. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon hyödyntämistä että automatisaatiota. Digilogistiikka on myös erittäin suuri ja kasvava globaali toimiala.
Liikkuminen on asumisen jälkeen toiseksi suurin kuluerä suomalaisille kotitalouksille. Kotitaloudet käyttävät keskimäärin lähes 500 euroa kuukaudessa liikkumiseen. Kotitalouksien kulutus liikenteen on noin 19 miljardia euroa, josta henkilöautoiluun kuluu 15,1 miljardia ja muuhun liikenteeseen (ml. joukkoliikenne) 3,9 miljardia euroa.
Kestävä liikennejärjestelmä on merkittävä osa kiertotaloutta. Esimerkiksi ajoneuvojen omistamisesta kestäviin liikkumisen palveluihin (MaaS) siirtyminen ja liikenteen automatisoituminen edistävät myös kiertotaloutta.
Hyödyllisiä linkkejä:
EU:n komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston sivuilta löydät tietoa toimialan eurooppalaisesta kehityksestä sekä EU-lainsäädännöstä ja politiikkakehityksestä.
OECD:n International Transport Forumin sivuilta löydät laajalti tietoa 60 valtiota kattavan orgaanin toimista ja sen tekemistä selvityksistä.
Kansainvälisiä selvityksiä ja arvioita liikenteen murroksesta ja älyliikennetoimialan kehityksestä löydät mm. Frost & Sullivanin, McKinseyn ja Deloitten sivuilta.
Sitran kiertotalous -sivustolta löydät ajankohtaista tietoa kiertotaloudesta sekä lupaavimmista ratkaisuista.
ITS maailmalla
Vaikuttavuutta kansainvälisistä verkostoista
Suomi tunnetaan maailmalla älykkään liikenteen ja erityisesti liikenne palveluna -ajattelutavan edelläkävijänä. ITS Finland on aktiivinen toimija Suomi-kuvan ja kansainvälisten verkostojen luomisessa.
National ITS Associations (NITS) toimii verkostona eri maiden ITS organisaatioiden välillä. NITS perustettiin vuonna 2004 ja sitä isännöi Euroopan kattojärjestö ERTICO – ITS Europe. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 27 jäsenorganisaatiota. ITS Finlandilla on edustaja NITS:in koordinaatiokomiteassa.
ITS Finland tekee erityisen tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden sekä Viron kanssa yhtenäisen älyliikennemarkkinan sekä pohjoismaisen brändin luomiseksi.
Eurooppalaisten organisaatioiden lisäksi ITS Finland tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa globaalisti ja on aktiivinen toimija mm. älyliikenteen Euroopan ja maailmankongresseissa.